Author: Sofia, Finnish Lingonaut. 
(Keep scrolling for Sofia's original, Finnish blog post. The English version has been directly translated, not localized.)

If the Finnish language were a Spotify playlist, the 2025 version would sound quite different from what it did twenty years ago. It would be a mix of English hit words, slang, memes, and pronunciations that cannot be found in dictionaries. Language is alive, and right now it is being driven by pop culture, but more specifically, social media. TikTok, Netflix, pop and rap music, and streamer slang have made our vocabulary more international, but at the same time strangely familiar. You might call your neighbor bro, even if you're meeting him for the first time.

We boomers, millennials, and millennial boomers may feel intimidated if we don't keep up with the latest expressions. Just when we learn the correct meaning of the word "slay," the word is already cringe—and besides, it may already be cringe to use the word cringe. Even artificial intelligence may not help when you are lost in modern slang. The ever-helpful AI may tell you that "facecard" means a playing card, when in fact it now more often refers to an exceptionally good-looking person. 

However, language adaptation is not just about the flood of Anglicisms. Pop culture also brings with it new rhythms and forms of expression. For example, the influence of rap and hip hop can be seen in Finland in more rhythmic speech, wordplay, and the use of street slang. Young people borrow lines, punchlines, and ad-libs from songs for everyday speech – "let's go," "skrrt," "facts," and "no cap" are as natural in sentences as "yeah" and "same."

At the same time, social media algorithms are mixing dialects and ways of speaking. Memes have led more and more young people in the capital region to use expressions from Tampere (“nääs,” “moro”), and the Ostrobothnian expression “no joo” is spreading nationwide as a punchline thanks to TikTok memes.

Music and gaming culture as language shapers

Music is the soundtrack to this linguistic shift. When Sexmane, ibe, William, or Cledos combine English and Finnish words, they are not just borrowing—they are creating a new hybrid language. Words such as wave, flex, drip, and clout are already fully integrated into young people's speech, even though their roots lie in American trap culture. 

Gaming also changes language. When someone says "I'm grinding work" or "it respawns new energy," the speaker may not be referring to gaming at all. Gaming slang has leaked from Discord, Twitch, and e-sports directly into everyday speech. Clutch, n00b, ragequit, and AFK are words that unite Finnish gamers regardless of their native language or place of residence. They function like a secret code that identifies one's tribe. At the same time, they are examples of how the English language is becoming part of Finnish completely effortlessly—they conform to Finnish grammar, they sound natural, and above all, they are alive. Games also normalize multilingualism. Many young people have learned their first English sentences in Minecraft or Fortnite chats. Nowadays, the language of games does not stay on the screen. Instead, it follows us into everyday life, schools, and even workplaces.

Is rapid language change a sign of decline or renaissance?

As the Finnish language increasingly sounds like English or memes, some people are becoming concerned. Is their own language disappearing? Hardly. The influence of pop culture is not the destruction of language—it is a new form of expression.
Language does not disappear, but adapts. It takes influences, but also makes them its own. Words are inflected according to Finnish grammar, and sentences flow with a familiar rhythm. Flexata, ghostata, lowkey, and vibata are inflected naturally according to Finnish grammar. Whereas older generations invented “meilata” and “tekstata,” today’s youth say “snäppää” and “dm:ää.” The phenomenon is the same, only the time is different. 

On the other hand, concerns about the spread of Finglish are understandable. Sentences in which words are changed on the fly (“I was so done yesterday,” “it was totally next level,” “it gave me chills”) may sound as if the language is splitting in two. But perhaps it is not a matter of breaking apart, but rather of expanding. Bilingual speech is not a mistake, but a reflection of the fact that people live in a multilingual world. The phenomenon is also international. In France, they talk about franglais, in Denmark danglish, and in Germany, the influence of English is sometimes jokingly referred to as Denglisch. What these have in common is the same starting point: English is the lingua franca of pop culture and the internet, and it creeps into everyday life not only in words but also in ways of thinking. 

On the other hand, one could argue that pop culture does not strip Finnish of its roots. It merely grows new branches. If one had to describe Finnish in the 2020s in a single word, that word might be: hybrid.
It is both cringe and cool, both traditional Finnish and global. In other words, it looks just like us.

Sofia's article was originally written in her native language, Finnish:

“Slay, bruh ja cringe” – Some muovaa suomea nopeammin kuin koskaan

Jos suomen kieli olisi Spotify-soittolista, vuoden 2025 versio kuulostaisi aika erilaiselta kuin parikymmentä vuotta sitten. Se olisi sekoitus englanninkielisiä hittisanoja, murretta, meemejä ja ääntämyksiä, joita ei löydy sanakirjoista. Kieli elää, ja juuri nyt sen tahtipuikkoa heiluttaa popkulttuuri, mutta erityisesti, ja tarkemmin, some. TikTok, Netflix, pop- ja rapmusiikki sekä striimajien slangi on tehnyt sanastostamme kansainvälisemmän, mutta samalla oudon tuttavallisen. Saatat olla naapurillesi bro eli veli, vaikka tapaisit hänet ensi kertaa.

Meitä boomereita ja milleniaaleja ja milleniaaliboomereita saattaa hirvittää, jos emme pysy uusimpien ilmaisujen perässä. Juuri kun opimme sanan “slay” oikean merkityksen, sana onkin jo ihan cringe - ja sitä paitsi saattaa olla jo cringeä käyttää sanaa cringe. Tekoälykään ei välttämättä auta, kun olet hukassa modernin slangin kanssa. Aina niin avulias tekoäly saattaa kertoa sinulle, että facecard tarkoittaa pelikorttia, kun se oikeasti nykyään useammin viittaa poikkeuksellisen hyvännäköiseen henkilöön. 

Kielen muokkautumisessa kyse ei kuitenkaan ole pelkästä anglismien vyörystä. Popkulttuuri tuo mukanaan myös uusia kielen rytmejä ja ilmaisun muotoja. Esimerkiksi rapin ja hiphopin vaikutus näkyy suomessa rytmisempänä puheena, sanaleikkeinä ja katuslangilla leikittelynä. Nuoret lainaavat biisien rivejä, punchlineja ja adlibejä arkipuheeseen – “let’s go”, “skrrt”, “facts” ja “no cap” elävät yhtä luontevasti lauseissa kuin “joo” ja “sama”.

Samaan aikaan some-algoritmit sekoittavat murteita ja puhetapoja. Meemit ovat saaneet yhä useamman pääkaupunkiseudun nuoren käyttää tamperelaisia sanontoja (“nääs”, “moro”), ja pohjalainen “no joo” leviää TikTok-meemien myötä valtakunnalliseksi punchlineksi.

Musiikki ja pelikulttuuri kielen muokkaajina

Musiikki on tämän kielellisen muutoksen ääniraita. Kun Sexmane, ibe, William tai Cledos yhdistelevät englannin ja suomen sanoja, he eivät vain lainaa – he luovat uudenlaisen hybridikielen. Sanat kuten wave, flex, drip ja clout elävät jo täysin kotoutuneina nuorten puheessa, vaikka niiden juuret ovat amerikkalaisessa trap-kulttuurissa. 

Myös pelaaminen muuttaa kieltä. Kun joku sanoo “mä grindaan duunia” tai “se respawnas uuden energian”, puhuja ei välttämättä tarkoita peliä lainkaan. Pelislangi on vuotanut Discordista, Twitchistä ja e-urheilusta suoraan puhekieleen. Clutchata, n00b, ragequitata ja AFK ovat sanoja, jotka yhdistävät suomalaisia pelaajia riippumatta äidinkielestä tai kotipaikasta. Ne toimivat kuin salakoodi, jolla tunnistetaan oma heimo. Samalla ne ovat esimerkkejä siitä, miten englannin kieli muuttuu osaksi suomea täysin vaivattomasti – ne taipuvat suomen kieliopin mukaan, ne kuulostavat luonnollisilta, ja ennen kaikkea: ne elävät. Pelit myös normalisoivat monikielisyyttä. Moni nuori on oppinut ensimmäiset englannin lauseensa Minecraftin tai Fortniten chateista. Nykyään pelien kieli ei jää näytön sisälle. Vaan se seuraa mukana arkeen, kouluihin ja jopa työpaikoille.

Onko kielen nopea muutos rappiota vai renessanssia?

Kun suomen kieli kuulostaa yhä useammin englannilta tai meemiltä, jotkut huolestuvat. Onko oma kieli katoamassa? Tuskin. Popkulttuurin vaikutus ei ole kielen tuho – se on sen uusi ilmenemismuoto.

Kieli ei katoa, vaan sopeutuu. Se ottaa vaikutteita, mutta myös muuttaa ne omikseen. Sanat taipuvat suomen kieliopin mukaan, ja lauseet soljuvat tutulla rytmillä. Flexata, ghostata, lowkey ja vibata taipuvat luontevasti suomen kieliopin mukaan. Siinä missä vanhemmat sukupolvet keksivät “meilata” ja “tekstata”, nykyiset sanovat “snäppää” ja “dm:ää”. Ilmiö on sama, aika vain eri. 

Toisaalta huoli Finglishin leviämisestä on ymmärrettävää. Lauseet, joissa sanat vaihtuvat lennosta (“mä olin so done eilen”, “se oli ihan next level”, “se antoi jäätävän side eyen”), saattavat kuulostaa siltä kuin kieli olisi hajoamassa kahtia. Mutta ehkä kyse ei ole hajoamisesta, vaan laajentumisesta. Kaksikielinen puhe ei ole virhe, vaan heijastus siitä, että ihminen elää monikielisessä maailmassa. Ilmiö on myös kansainvälinen. Ranskassa puhutaan franglais’sta, tanskassa danglishista, ja Saksassa englannin vaikutusta kutsutaan joskus leikillisesti Denglischiksi. Yhteistä näille on sama lähtökohta: englanti on popkulttuurin ja internetin lingua franca, ja se ujuttautuu arkeen paitsi sanoina, myös ajatusmalleina. 

Toisaalta voidaan ajatella, että popkulttuuri ei vie suomen kieltä pois juuriltaan. Se vain kasvattaa sille uusia oksia. Jos 2020-luvun suomea pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, sana olisi ehkä tämä: hybridinen.

Se on yhtä aikaa cringe ja cool, yhtä aikaa perisuomalainen ja globaali. Toisin sanoen – ihan meidän näköinen.