Author: Sanna, Finnish Lingonaut. 
(Keep scrolling for Sanna's original, Finnish blog post. The English version has been directly translated, not localized.)

Domestic Christmas music is like a fresh, soft layer of snow. It is peaceful and profound, full of meaningful words and genuine emotions. As Christmas slowly approaches and the days grow darker, many of us find ourselves listening to songs that not only convey the joy of Christmas, but also its melancholy and the honesty of everyday life. Songs such as Sylvian joululaulu (Sylvia's Christmas Song) beautifully and sensitively reflect the quiet atmosphere of Christmas, while Jouluaattona kännissä (Drunk on Christmas Eve) highlights the everyday and even rather dark and honest side of this time of year.

The unique message of Christmas carols

When comparing Finnish Christmas carols to their international counterparts, their honesty, wistfulness, and delicacy stand out. In other words, that famous Finnish melancholy. In many other countries, Christmas carols are often cheerful and decorative, telling of playful little ones, reindeer, and white snowmen. Here, the language is literary and straightforward, the melodies may have a touch of melancholy, and the lyrics may contain the poetry of olden times, such as "It is Christmas night, I listen to its silence alone, and the language of my heart is speechless..." These lyrics are familiar here and convey a feeling that is not necessarily easy to put into words.

Linguistic nuances and translation challenges

Translating local linguistic nuances is often challenging. For example, Juice Leskinen's song Sika is linguistically like a coarse, itchy wool sweater that gets under your skin precisely because it is brutally honest and completely unsparing in its words. Embellishment is as far from this song as possible.

The satirical and sharp language of this song may cause confusion, anger, and laughter in other cultures, as its bluntness and harsh descriptions are not universally appreciated. Many people do not necessarily want to hear about pigs being slaughtered and uncles drinking pig's blood in their Christmas carols. Yes, we in Finland express things directly, even though we may not always know whether to cry or laugh when this song comes on the radio. This well-known Finnish Christmas song would hardly have the same impact anywhere else, but for some reason, it is one of the most played songs during the festive season, year after year.

This shows how local expressions and their roughness can be key to understanding not only words, but also deeper meanings. This reminds us that the success of music, as with any form of communication, depends entirely on how well we can read the nuances and cultural subtleties of the local language.

A window between the past and the present

In Christmas songs, language is both a window to the past and the present. Many beloved songs carry with them a gentle sadness and glimmers of hope that many can relate to. This is something that the Finnish language in particular is able to convey very well. On the other hand, this often gloomy and melancholic music also gives us permission to laugh and criticize various sensitive topics, as can be seen, for example, in the songs of Leevi and the Leavings, which offer an honest and satirical portrayal of real problems, even today. This kind of authentic, direct language and atmosphere make our Christmas music rich and multidimensional, setting it apart from the cheerful Christmas songs of many other countries, while at the same time reflecting the Finnish soul and culture.

When marketing hits the right note

If there is one thing we can learn from Christmas carols, it is that words are not just words, but have their own tone, rhythm, and even mood. They can make us shed a tear or hum along without even realizing it. The same applies to marketing, because when the language strikes the right chord, the message sticks in our minds and perhaps even in our hearts. Writing is much more than just producing or translating words; at its best, it is highly targeted localization. It involves recognizing the melody, adapting the lyrics, and ensuring that the mood is conveyed in exactly the desired way. This creates messages that not only convey the desired message, but also truly touch the heart, just like a good Christmas song that keeps coming back to the playlist time and time again.

Words that linger

The language of Christmas carols is much more than just lyrics. It conveys moods, traditions, and local culture that evoke feelings and memories in the listener. This same multi-layered nature is also important from the perspective of content and marketing. When the different nuances of language are given their due, the content feels more authentic and better reaches its target audience.

Do you remember that moment when, in the middle of a busy day, a familiar Christmas song started playing on the radio and, before you knew it, a smile crept onto your lips and you might even have started humming along? This is where a small pause occurs, connecting the moment and the feeling. In the same way, good content can spark interest, stick in your mind, and touch your heart if the words and tones are right and the mood is light enough. That's why the language of Christmas music is such a great example of how content can be both multi-layered and feel familiar at the same time.

Sanna's article was originally written in her native language, Finnish:

Miten joulumusiikin perinteet voivat vaikuttaa kielelliseen ilmaisuun?

Kotimainen joulumusiikki on kuin tuore, pehmoinen lumikerros. Se on rauhallista ja syvällistä, täynnä merkityksellisiä sanoja ja aitoja tunteita. Kun joulun aika pikkuhiljaa lähestyy ja päivät pimenevät, moni meistä löytääkin itsensä kuuntelemasta kappaleita, jotka eivät pelkästään kerro joulun ilosta, vaan myöskin sen haikeudesta ja arjen rehellisyydestä. Biisit kuten Sylvian joululaulu kuvastavat joulun hiljaista tunnelmaa kauniisti ja herkästi, kun taas Jouluaattona kännissä tuo esiin arkisen ja jopa melkoisen synkän ja rehellisen puolen tästä vuodenajasta.

Joululaulujen ainutlaatuinen sanoma

Kun kotimaisia joululauluja verrataan kansainväliseen tarjontaan, erottuu niiden rehellisyys, haikeus ja hentous näkyvästi. Elikkä siis se kuuluisan surumielinen suomalainen melankolia. Monissa muissa maissa joululaulut ovat usein iloisia ja koristeellisia, kertoen leikkivistä pienokaisista, poroista ja valkoisista lumiukoista. Täällä kielenkäyttö on puolestaan kirjallista ja suorasukaista, melodioissa voi olla ripaus surumielisyyttä ja sanoissa vanhojen aikojen runollisuutta, kuten vaikkapa ”On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen, ja sanaton on sydämeni kieli..” Nämä sanoitukset ovat täällä tuttuja ja ne välittävät tunnelmaa mitä ei välttämättä ole ihan helppo pukea sanoiksi.

Kielelliset vivahteet ja käännöshaasteet

Paikallisten kielellisten vivahteiden kääntäminen on usein haastavaa. Esimerkiksi Juice Leskisen kappale Sika on kielellisesti kuin karkeakarvainen, kutiseva villapaita, joka menee ihon alle juurikin siksi, että se on rujon rehellinen ja sanoissaan täysin säästelemätön. Kaunistelu on tästä biisistä niin kaukana kuin mahdollista.

Tämän kappaleen satiirinen ja terävä kieli voikin muissa kulttuureissa aiheuttaa yhtä lailla hämmennystä, vihaa kuin myöskin naurua, koska sen suorasanaisuus ja karut kuvaukset eivät ole kaikkialla yhtä toivottuja. Monet eivät nimittäin halua joululauluissaan välttämättä kuulla, kuinka sikaa teurastetaan ja kuinka setä juo possun verta. Kyllä, meillä Suomessa asiat ilmaistaan suoraan, vaikka aina emme ehkä tiedäkään, tulisiko sitä itkeä vai nauraa kun tämä kipale pyörähtää soimaan radiossa. Tämä tunnettu kotimainen joululaulu tuskin iskisikään samalla tavalla missään muualla, mutta meillä se on jostakin syystä vuosi toisensa perään yksi juhlapyhien soitetuimmista biiseistä.

Tämä osoittaa, miten paikalliset ilmaisut ja niiden rujous voivat olla avain paitsi sanojen, myös syvemmän merkityksen ymmärtämiseen. Tämä muistuttaa siitä, että niin musiikin kuin minkä tahansa viestinnän onnistuminen riippuu täysin siitä, miten hyvin osaamme lukea paikallisen kielen vivahteita ja kulttuurisia nyansseja.

Ikkuna menneisyyden ja nykyajan välillä

Jouluisissa biiseissä kieli on yhtä aikaa ikkuna menneisyyteen ja nykyhetkeen. Moni rakastettu kappale kantaa mukanaan lempeää surua ja toivon pilkahduksia, joista moni tunnistaa itsensä. Tämä on jotain, mitä varsinkin suomalainen kielenkäyttö kykenee välittämään erityisen hyvin. Toisaalta tämä monesti synkeän melankolinen musiikki antaa kuitenkin myös luvan nauraa ja kritisoida erilaisia arkoja aiheita, mikä ilmenee esimerkiksi Leevi and the Leavingsin kappaleissa, jotka ottavat rehellisen satiirisen kuvauksen todellisiin ongelmiin, myös tänä päivänä. Tällainen aito, suora kieli ja tunnelma tekevät joulumusiikistamme rikasta ja moniulotteista, ja saavat sen erottumaan monien muiden maiden hilpeistä jouluralleista, kuvastaen samalla kotimaista sielunmaisemaa ja kulttuuria.

Kun markkinointi kilahtaa säveleen

Jos joululauluista voi oppia jotakin, niin sen, että sanat eivät ole vain sanoja, vaan niillä on oma sävynsä, rytminsä ja jopa tunnelmansa. Ne voivat saada meidät tirauttamaan kyyneleen tai hyräilemään mukana ilman että edes huomaamme. Sama pätee markkinointiin, sillä kun kieli soi oikeassa vireessä, viesti jää mieleen, ja ehkä jopa sydämeenkin. Kirjoittaminen onkin paljon enemmän kuin pelkkää sanojen tuottamista tai kääntämistä, se on hyvin kohdennettua lokalisointia parhaimmillaan. Siinä tunnistetaan sävel, sovitetaan sanoitus ja varmistetaan että tunnelma välittyy juuri toivotulla tavalla. Silloin syntyy viestejä, jotka eivät vain välitä toivottua sanomaa, vaan ihan oikeasti koskettavat, aivan kuin hyvä joulubiisi joka palaa soittolistalle kerta toisensa jälkeen.

Sanat, jotka jäävät soimaan

Joululaulujen kieli on paljon muutakin kuin pelkkiä lyriikoita. Se välittää tunnelmia, perinteitä ja paikallista kulttuuria, jotka herättävät kuuntelijassa tunteita ja muistoja. Sama monikerroksisuus on tärkeää myös sisällön ja markkinoinnin näkökulmasta. Kun kielen eri vivahteet pääsevät oikeuksiinsa, sisältö tuntuu aidommalta ja tavoittaa kohdeyleisönsä paremmin.

Muistatkos hetken, kun kesken kiireisen päivän tuttu joulubiisi alkoi soida radiossa ja ennen kuin huomasitkaan, hymy hiipi huulillesi ja aloit ehkäpä jopa hyräilemään mukana. Juuri tässä tapahtuu pieni pysähdys, joka yhdistää hetken ja tunteen. Samalla tavalla hyvä sisältö voi herättää kiinnostuksen, jäädä mieleen ja koskettaa, jos sanat ja sävyt ovat kohdallaan ja tunnelma on sopivan kevyt. Juuri siksi joulumusiikin kieli toimiikin erinomaisena esimerkkinä siitä, miten sisältö voi olla samaan aikaan sekä monikerroksista että kotoisalta tuntuvaa.